Kuulumisia,  Vaihto-opiskelu

Emme menekään Osakaan (vielä)

Ehkä tän vuoden pahin pelko kävi lopulta toteen. Me ei ollakaan lähdössä vielä tänä syksynä Japaniin koronarajoitusten takia. Tällä hetkellä Japaniin ei pääse matkustamaan juuri kukaan, joten luonnollisesti opiskelijatkaan eivät pääse sinne. Harmittaa niin paljon, että juuri meidän valitsemaan vaihtokohteeseen ei pääsekään. Tiedettiin tosin tää riski ennen kuin haimme Japaniin, koska Japani sulkeutui muulta maailmalta lähes kokonaan muistaakseni joulukuun jälkeen brittivariantin takia. Jotenkin kuitenkin ajateltiin, että rokotteet tulisi muuttamaan kaiken, mutta ei sekään ole ollut mikään nopea ratkaisu pandemian selättämiseen.

Onneksi voidaan hakea vielä ensi keväälle vaihtoon, mutta sen jälkeen valmistuminen yliopistosta alkaa olla niin ajankohtaista, ettei sen jälkeen olisi enää järkeä hakea kolmatta kertaa vaihtoon. Olin kerennyt odottamaan vaihtoa nimen omaan Japanissa niin pitkään, että tuntuu haikealta luopua omista unelmistaan. Mulla meni koko kesä siihen, että stressasin Japanin rajojen aukeamista, ja otin innolla vastaan joka ikisen positiivisen merkin rajojen mahdollisesta aukeamista, vaikka lopulta mitään virallista ilmoitusta asiasta ei koskaan tullut. Nyt toisella kertaa koitan pysyä vähän pessimistisempänä, ja olla uskomatta mihinkään ei viralliseen tietoon.

En ole kesällä saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään, koska olen ollut niin keskittynyt tutkimaan Japaniin liittyviä koronauutisia, ja nyt jälkeen päin vähän harmittaa, että tuhlasin kesästä niin paljon aikaa siihen. Onneksi kesällä tuli kuitenkin vietettyä paljon ihaniakin päiviä ystävien kanssa. Sääli etten ollut myöskään kauhean aktiivinen valokuvaaja kesän aikana, mutta tuli sitä muutama räpsy otettua kännykällä. Tosin näköjään lähinnä ruuasta ja auringon laskuista. 😀

Nyt syksy on oikeasti alkanut ja on pitänyt suunnitelta itselleen jotain muuta ohjelmaa kuin Japaniin lähtö. Koitan saada mun diplomityön valmiiksi ennen kevään (sormet ristissä) vaihtoa, mutta mulla ei ole vieläkään aihetta työlle. Tässä rupeaa olemaan siis pieni kiire saada jotain aikaiseksi, jotta kerkeän saamaan sen valmiiksi. Tuntuu, että kesästä alkaen elämä on ollut yhtä sekamelskaa, eikä tulevasta oikein ole mitään tietoa, mutta ainakin tämä ajanjakso toivottavasti opettaa elämään hetkessä, eikä pitämään mitään itsestään selvyytenä.

Aasian kaipuussa olen kesän aikana syönyt miljoonasti sushia ja nyt syksyllä oon juonut ihan liikaa bubble teetä. Oon löytänyt myös ihan parhaan dumpling-reseptin Lohturuokaa-blogista. Harmi, että dumplingsit on aika työläitä tehdä, muuten voisin syödä niitä varmaan joka päivä. Vaikka elämä tuntuukin välillä (tai vähän useammin) antavan pelkkiä risuja, niin oikeasti se perus arki jatkuu aina, vaikka mitä tapahtuisi. Tsemppiä kaikille syksyyn!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *